Syitä epävakaalle virralle pellettikoneessa
1. Pellettikoneessa ruokintamäärää säädetään työn aikana.
Niin kauan kuin materiaalin paksuus syöttövyöhykkeellä on pienempi kuin puristusvyöhykkeen enimmäisaloituspiste, se vaikuttaa suoraan puristusvyöhykkeen ja suulakepuristusvyöhykkeen tehokkaan työskentelyvälin pituuteen aiheuttaen virran vaihteluita ja muutoksia tuntituloksessa.
Jos syöttövyöhykkeen paksuus on suurempi kuin puristusvyöhykkeen aloituspiste, sillä ei ole vaikutusta tuntitehoon ja energiankulutukseen aikayksikköä kohden, paitsi materiaalikerroksen paksuuden lisääminen syöttövyöhykkeellä. Se ei aiheuta muutosta virrassa tai lähdössä.
2. Jos materiaalikerroksen paksuus syöttövyöhykkeellä ylittää puristusvyöhykkeen suurimman aloituspisteen, puristusvyöhykkeen ja ekstruusiovyöhykkeen välinen aika on vakio eikä muutu. Sen vyöhykkeen, jossa syöttö sijaitsee, tunkeutumiskulma on suurempi kuin kriittinen kitkakulma, joten materiaali ei jää kiinni tiivistysvyöhykkeelle. Kun syöttötilavuus kasvaa, sisääntulon ja ulostulon välinen tasapaino rikkoutuu, sisääntulo on suurempi kuin ulostulo ja materiaalikerros tulovyöhykkeellä paksunee ja paksunee, kunnes se täyttää kaikki raot. Tuloaukko tukkeutuu, mikä johtaa siihen, että pelletointilaite ei toimi kunnolla (tai vuotaa yli syöttökannen lisätuloaukosta). Tässä vaiheessa virta kasvaa.
3. Pellettitehtaan varsinaisessa toiminnassa syöttönopeuden jatkuvasti muuttuessa myös hetkellinen lähtö ja päämoottorin virta muuttuvat. Kun rehun paksuus ei ylitä puristusvyöhykkeen maksimilähtökohtaa, syötettävän jauheen määrän kasvu ei johda siihen, että syöttövyöhykkeelle muodostuu yhä useampia materiaalikerroksia. Kun syöttömäärä on liian suuri ja ylittää puristusvyöhykkeen suurimman aloituskohdan paksuuden, materiaalikerros kerääntyy ja kasvaa vähitellen, eikä pelletointilaite toimi kunnolla. Virta vaihtelee ja muuttuu epävakaaksi.
4. Oletetaan, että päämoottorin teho on suuri tai moottoria ei ylikuormiteta sen jälkeen, kun syöttöpaksuus ylittää puristusvyöhykkeen suurimman aloituspistepaksuuden muuttujien yhdistelmän vuoksi. Tässä vaiheessa jauheen lisäsyöttö ei voi lisätä tuntitehoa eikä aiheuta päämoottorin virran kasvua. Pikemminkin se voi vain lisätä koneeseen kerääntyvää jauhekasaa, kunnes pelletointilaitteen sisäkammio on tukossa, jolloin pelletointilaite ei pysty toimimaan kunnolla. Tietenkin tämä ilmiö on varsinaisessa tuotannossa harvinainen (esim. raaka-aineen kosteuspitoisuus on liian suuri, tehollinen pituus-halkaisijasuhde liian pieni, puristustela on pahasti kulunut, rakoa ei ole säädetty oikein ja raaka-aine Tämä ilmiö saattaa ilmetä), mikä on toimintatila, jonka emme halua näkyvän.
Kun päämoottorin teho ei ole tarpeeksi suuri verrattuna vastaaviin pallonvalmistusparametreihin, syöttöpaksuutemme säädetään puristusvyöhykkeen päätepisteen ja tiivistysvyöhykkeen maksimialkupisteen välillä (piste muuttuu vastaavasti eri raaka-aineiden yhdistetyt muutokset, puristussuhde, tehollinen pituus- ja halkaisijasuhde, kosteus, painetela ja muut muuttuvat tekijät). , ei yleensä ylitä enimmäislähtökohtaa.
Syöttömäärän kasvaessa puristusalueen pituus lyhenee, kun taas ekstruusioalueen pituutta kasvatetaan asteittain ja päämoottorin virta kasvaa vähitellen, kunnes se saavuttaa suuremman sallitun arvon. Jos virta saavuttaa asettamamme suoja-arvon, mutta syöttömateriaalin paksuus ei ylitä puristusvyöhykkeen maksimialoituskohdan paksuutta, syöttömateriaalin määrän lisääminen aiheuttaa järjestelmän toiminnan laukeamisen, jolloin biomassa pellettikone ei voi toimia normaalisti.
